Töllöntöitä

Töllöntöitä -kuvat ja tarinat kertovat siitä, mitä pieni ahkera noutaja puuhaa päivisin.

25.2.2015 Laurin kausi alkaa tästä alaspäin:

Jottei ihan Hinnin omiksi töllöilyiksi hommat menisi, niin lisään tähän jotain Laurin tekosia.

  

 

Tuon juuston Lauri oli napannut tiskipöydältä, johon sen jätin iltapalaa tehdessäni. Ei raukka jaksanut koko juustoa syödä, vaan toi loput minulle sohvalle. Ole siinä sitten vihainen...

Laurin tekosia lisää 26.2.2015:


19.3.2015 Nämä olivat sellaiset kertakäyttökengät... asialla Lauri.


Mikäkö tämä on? No, 4 talouspaperirullaa ja treeniliivi .

Aina nenee viikkoja ettei mitään töllöntöitä tapahdukaan ja erehtyy luulemaan, että nyt on Laurikin viisastunut. No, ei. Tänään, 11.5.2015 oli mittailtu merkkausnauhan pituutta. Tuo kiiltävä on entinen heijastin panta. Muovilukko oli paloiteltu kokonaan.

Kesällä 2015, tähtisilmäni loisti taas...

Tänään tällaista... 13.8.2015

Tässä alla minun varakorttini - ei taida toimia. Joulun alla 2015.

Hinnin kausi tästä alaspäin:

14.5.2013 Aikuinen koira ei enää juuri tee töllöntöitä, mutta pientä puuhaa kuitenkin. Nuo minun reppuni ja kassini ovat olleet monet kerrat tarkastuksen kohteina. Tänään olen lomapäivällä Tallinnan reissun jälkeen. Matkalla mukana ollut reppuni on eteisen nurkassa. Läksin aamupäivällä asioille ja jätin Hinnin kotiin. Reppu oli luonnollisesti tarkastettu. Huomasin ensin vain käsivoideputkilon lattialla, sitten nenäliinan näköisen mytyn. Muistin, että se onkin lautasliina, jonka sisälle kätkin kakkupalan Hinnille tuomisiksi. Hinni huomasi löytöni ja tuli ihan hirmuisen nolona kiemurtelemaan eteeni. Annoin liinan sisään liiskaantuneen kakkupalan Hinnille. Se oli liinan sisällä edelleen joko siksi, että se oli niin liiskaantuneena tai siksi, että tulin kotiin sopivasti kesken avauspuuhan. Vasta myöhemmin huomasin, että sängylläni oli jo syödyn, reppuun jemmaamani, Anton Bergin marsinaanikeksin foliokuori. Hyvin oli osannut avata ja varmaan oli maistunut makealle .

7.2.2012 Pakkasjakso jatkuu ja energiaa varastoituu pienen tytön päähän ja varpaisiin. Pitää siis keksiä tekemistä päivällekin. Tänään Hinni oli pitänyt omatoimiset ensiapuharjoitukset. Häly-reppuni on ollut pakkasten ajan kotona lämpimässä ja varastoituna pikkuhuoneen nurkkaan. Hinni oli löytänyt repun. Vetoketjuthan eivät ole Hinnille ongelma, koska ne voi aukaista. Iso vetoketju oli auennut helposti ja sitä kautta oli ensiapuvälineet ollut helppo ottaa esille. Jokainen sideharsopakkaus oli avattu ja rullat purettu. Kumikudosrullat oli mytistelty palloiksi. Vain mitella oli saanut jäädä koskematta; ei ole kolmioliinalle käyttöä tyttökoiran harjoituksissa (luuli sitä ehkä huiviksi).

Niin, repun sivutasku ei ollut auennut vetoketjusta; Hinni oli kyllä yrittänyt aukaista sitäkin, mutta vetonaru oli katkennut. Ei ongelmaa, tasku oli avattu vuoripuolelta. Hyvinkin taskulampun ja kompassin kokoinen reikä oli syöty sisävuoriin ja kompassi oli kokenut loppunsa - nesteet pihalla. Voi harmi, se oli se uudempi kompassi.  Harrastusmenoihin tuli taas pieni lisäerä.

2.12.2011 Juuri kun pääsin kehumaan Hinniä, ettei se enää ole tehnyt tällöntöitä, niin johan nyt. Ostin kirjakaupasta neljä lautapeliä, jotka oli tarkoitus lähettää postissa eteenpäin lahjoina. Työpäivän jälkeen jätin kaikki kassini eteisen nurkkaan sievästi, vein Hinnin lenkille ja sitten menin itse vesijumppaan. Uima-aikanani oli Hinni tutkinut kassit. Ainut mihin se oli koskenut olivat lautapelit, joista kaksi oli pelattu kokolailla loppuun saakka. Niitä pahviperhosia oli taas ympäri huushollia...  Huusin ihan tosissani ; tuskin auttoi. Olisi kyllä mielenkiintoista videoida neidon puuhailua. Sen toiminta on niin määrätietoista ja tuhoaminen valikoivaa.

Tiedättekös, mitä damien sisällä on? Minäpä tiedän ja Hinni tiesi sen ennen minua. Siellä oli puolisen kiloa pieniä muovirakeita! Hinni oli vapauttanut ne kaikki eteisen lattialle ja siitä helmiä oli jo karannut ympäri huushollia ennen kuin minä ehdin kotiin. Keräsin rakeita ensin harjan ja rikkalapion avulla, sitten imurilla ja vielä seuraavana aamunakin muovihelmiä vilisti joka huoneessa. Todennäköisesti niitä imuroidaan vielä ensikesän keskiviikkonakin...  Mistä Hinni damin tuhottavakseen löysi - olin tietysti unohtanut sen ruokapöntön päälle keittiöön. Kyllä Hinni kaikki kivat jutut löytää.

Karttaharjoitus:

Oi joi, olipa kallis kokous. Oli Hinni taas puuhannut parituntisen kenkien parissa. Oma vika tietysti, että en laittanut säppiä kiinni liukuovikomeroon. Kaikki kengät olen pussittanut komeroihin, enää ei kenkiä ole edes saunan lauteilla, kun ei ne sielläkään enää olleet turvassa. Nyt oli Hinni tyhjentänyt eteisen komeron ja poistanut KAIKKI kengät pusseistaan. Muoviset pussit oli silputtu, kangaspussit vain tyhjennetty. Mutta kahdet pikkukengät oli myös pureskeltu kelvottomaan kuntoon. Korkkareiden kanta oli jyrsitty samannäköiseksi kuin mainoksessa ja kiiltonahka-avokkaat eivät enää kiiltäneet . Huusin taas aika lujaa... itselleni enimmäkseen, koska oma mokahan se oli, perhana. (20.1.2011)

Askartelutuokio vain:

Loppiaisen jälkeisiä pikku puuhia:
Siis, matkalaukku on ihana asia.
Ensin pakkasin ja Hinni tyhjensi laukkuni. Siitä kerroin blogissa. Enkä vielä viisastunut, vaan jätin melkein tyhjän laukun matkan jälkeen pesuhuoneeseen, pyykkikoneen viereen odottamaan loppusiivousta. Olihan Hinni sen tietysti löytänyt; kaikki muovipussit, joita olin säästänyt matkalta roskapusseiksi oli silputtu perhosen kokoisiksi silpuiksi, salmiakkiaskit oli hajoitettu, salmiakit syöty tai liimattu makuualustan pintaan - oli sitten ns. salmiakkikuviota ihan reilusti patjan pinnassa. Siis, yksi hyvä aktivointilelu on tavallinen vetoketjullinen matkalaukku, kyllä siitä noutajalle puuhaa pariksi tunniksi riittää. Pakkaa sinne vain kaikkea pientä askartelumateriaalin tapaista...

Joulun töllöntöitä: Siis eipä paljon harmeja, pientä puuhaa vain. Jouluksi tuli hankittua vähän enemmän kynttilöitä. Oli Hinni aatonaattona löytänyt kaupan muovikassin, jossa 12 punaista lyhtykynttilää ja muutama pitkäpaloinen öljykynttilä odottivat joulua. Punaiset lyhtykynttilät oli poistettu muovipakkauksistaan ja ne oli kuorittu punaisesta pinnastaan aika pitkälti. Hirveä siivo, mutta onneksi imuri tehosi hyvin kovaan kynttiläjätteeseen. Öljykynttilöiden sydämiä Hinni oli yrittänyt myös nyhtää, koska jokaisesta öljykynttilän aukosta oli pikkuisen kaiverrettu sisustaa. Mitä tuosta, kynttilät paloivat hyvin lyhdyissä vähän karheapintaisinakin. Eikä Hinnille tullut edes ripulia.

Tämä oli se kello, jota Hinni tutki vähän tarkemminkin...

 Jos olet hyvin siisti ihminen ja epäjärjestys on epämukavaa, älä hanki koiraa. Tässä kuva, kun Hinni tutustui vain omiin treenikamoihinsa...