Maaliskuu 2010

31.3.2010

Olen kuullut, että jollain on joskus ollut niin kauhea koira, että se oli yksin kotiin jäätyään repinyt silpuksi kokonaisen wc-paperirullan. huhhuh. Tuo juttu tuli vain mieleeni, kun hain tänään kenkäni suutarista. Hinni oli vetänyt niistä sisäpohjat irti, mutta suutari sai ne liimattua hyvällä liimalla takaisin kenkiin. Nyt ne näyttävät taas ihan uusilta kengiltä. Oikeastaan ne ovatkin uudemmat kuin Hinni. On se hyvä, ettei omista sellaista kauheaa koiraa.

30.3.2010

Korvan teippausohje löytyy 24.3. kohdalta. Minun piti poistaa irtoava teippi su illalla kahdeksannen päivän iltana ja korvan pystyvekki oli tosi hyvä!! Nyt on kaksi päivää kulunut ja korva on edelleen hyvin, joskin ei niin voimakkaalla vekillä. Teippaan korvan pääsiäiseksi.

28.3.2010

Tänään, sunnuntaina oli sanomalehti Karjalaisessa ihan mukava juttu Vapepan ja koirien käytöstä etsinnöissä. Isossa kuvassa oli Ekokin hyvin esillä. Mukava, että välillä on positiivisiakin koirajuttuja lehdessä .

Tänään Hinni oli jälleen tosi reipas pelastuskoiratreeneissä. Nyt siirryimme pieniin muistikuviin ja haamuihin. Se on niin ihana huomata noin pienen koiran innokkuus tehtävään, jonka juuri on oivaltanut. Ja kun tuon ikäinen ei yhtään älyä pelätä mitään isoja koneita ja kaiken maailman varastotavarapinoja. Kaikki on hienoa vaan! Mielenkiintoista odotella mörköikää ym. miten sitten meneekään... Siihen sukkapallojuttuun palkitsemisessa pitää kyllä paneutua - se saattaiai toimia Hinnille. Nyt meillä on käytössä nakit, niistä Hinni pitää enemmän kuin lihapullista.

27.3.2010

Lauantai. Tänään olen treenannut Hinnin kanssa. Kaksi pientä jälkeä lumella sujui mainiosti. Jälki oli tehty peltojäljen tyyliin, makkaralla maustaen, mutta makkaraa laitoin vain noin joka kolmanteen askeleeseen. Ensimmäisen kymmenen metriä Hinni enemmänkin ihmetteli, mutta sitten kävi oivallus, että kyseessä siis onkin jonkinlainen eteenpäin suuntautuva juttu. Toinen jälki iltapäivällä sujui jo empimättä. Hienoa!

Eilen meillä oli oikea puuhapäivä, lomapäivä kun oli. Aamulla kävimme heti isossa metsässä lenkillä ja Hinni osoitti voimansa juoksemalla innoissaan umpihangessa. Tuossa yksi ero rottiksen pentuun. Eikä varmaan sellainen paksu noutajan pentukaan jaksa alle nelikuisena umpihangessa painella, mutta Hinnipä pistää pienempää vaihdetta ja panee voiman jylläämään.

Iltapäivällä kävimme tapaamassa pientä ystäväämme Miniä.

Illalla tehty harakkatreeni sajui paljon aiempia maltillisemmin. 

Ekon kanssa oltiin mallikoirana sanomalehti Karjalaisen juttuun vapaaehtoisen pelastuspalvelun artikkeliin, joka julkaistaan huomenna tai pääsiäisenä. Saapas nähdä onko kuva lehdessä.

25.3.2010

Tänään kerkisin käväistä ruokatunnilla kotona. Hinni esitteli minulle viikonlopun ruokalistamme. Hinni oli irrotellut K-kaupan ruokalehdestä kaikki mieluisat reseptit ja niitä siinä tutkailtiin ulko-ovelta alkaen keittiöön ja olohuoneessa oli esillä jälkiruokaleikkeet, mangoa ja muuta hyvää... Onhan se kiva, kun saa valmiita ideoita . Hinniäinen on ihana.

Eko on ottanut hommiin rennon meiningin. Pennun vahtiminen ei enää kuulu hänelle. Hinni on selvästi jo itse vastuussa tekemisistään. Kun tollöntyöt paljastuvat, Eko ei enää ole kärsivän näköinen, vaan vilkaisee selkein ilmein tekijään ja poistuu paikalta   "- tuo sen teki - huuda sille - minulla ei ole asiasta mielipidettä".

24.3.2010

Hinnin korva repsottaa ja ilme on kuin laihalla nalle luppakorvalla. Tällaisen tilanteen olen rottiksella hoitanut asettamalla pienen kolikon tai kaksi punnukseksi korvan sisä-alareunaan. Hinnillä se ei riittänyt - taitaa olla sukurasitetta  . No, eipä hätää, kun eläinlääkärimme on snautserikasvattaja, hän osasi heti neuvoa, miten asia hoidetaan. Ohje: Korvan pystyvekki pitää saada rustottumaan vahvaksi oikeaan asentoon. Korva taitetaan siten, että pystyvekki taittuu nätisti oikeasta kohdasta, korvan reunat eteenpäin. Karvapuolet siis vastakkain, korva kaksinkerroin pystyvekin kohdalta. Teipataan tämä kaksinkerroin oleva korva mahdollisimman ylhäältä vastakkain laastariteipillä. Siis, mahdollisimman korkealta korvan tyvestä ympäriteippaus. Tämä teippaus pidetään kerrallaan 10 päivää. Sitten korvan annetaan levätä ja ilmastoitua päivä tai pari, jolloin korva alkaa taas repsottaa. Teippaus uusitaan heti ja pidetään taas 10 päivää. Pystyvekkiä voi myös hieroa ja siten muokata kovettuvaa rustoa muovautumaan oikeaan asentoon. Pahimmillaan teippaushoitoa joutuu tekemään yli hampaiden vaihtumisen eli yli puolen vuoden iän. Hinnillä siis ainakin pari kuukautta vielä. No, jos ilme tulee kauniiksi niin muksikäs ei. Hinni ei ainakaan ole vaivautunut teippauksesta, ei yhtään. Kannataa kokeilla, minä ainakin kokeilen. 

23.3.2010

Eilen illalla käytiin kaupunkikävelyllä snautseri Polan ja hänen emäntänsä seurassa. Satuttiin kaupunkiin yhtä aikaa kuorosodan voittojuhlien kanssa. Porukkaa oli siis runsaasti liikkeellä.

Hinnillä oli pieniä vaikeuksia keskittyä seuraamiseen... tai siis kävelyyn. Kun Hinnin kokoinen väkkärä yrittää mennä yhtä aikaa eteen, sivulle ja ylöspäin, ei seurauksena ole muuta kuin nippu narutettuja tassuja... ja kumps... kylkimakuuta. Kyllä se siitä vielä joskus...

22.3.2010

Hinnin toinen viikonloppu luonnetestituomarikurssilla, Eko oli hoidossa tarhalla. Kun menin hakemaan Ekoa sunnuntai-iltana klo 18, kömpi herra tarhanpitäjän sängystä - olivat päikkäreillä; reippaan ulkoilupäivän jälkeen koko tarhan väki oli rauhoittunut levolle ja Eko pääsi tavan mukaan toimistopuolelle .

Hinnillä oli tosi rankka viikonloppu - paljon uusia ihmisiä ja koiria. Pikkuapulainen oli sunnuntai-iltapäivällä jo varsin sumeasilmäinen, kylkimakuuta harrastava otus. Hinnin viikonlopun kokemuksiin kertyi tutustustumista keittiöpuuhiin, mm. sähkövatkaimen rakenne ja käyttö oli opeteltu hyvin (kertoi emäntä). Pihalla taas tuli testattua laukauspelottomuus, kun Hinni sattui viereen epäkuntoista asetta korjattaessa ja siinähän pyssy oli paukahtanut koko 9mm voimallaan. Eipä tuo yhtään Hinniä haitannut; noutaja kun on jo syntyjään. Siitä en ole ihan varma, oliko käytös toivottavaa, mutta kun lauma räyhääviä pikkupinsereitä ahdettiin häkkiin ja Hinni pääsi paikalle, alkoi mahdoton sanasota, jossa Hinni toimi haastajana hyppien häkin ulkopuolella ja toiset häkin sisällä vastaten ankarasti kiroillen. No, pinserit laitettiin sivuhuoneeseen ja Hinni tietysti sai pitää vapautensa .

Sunnuntai-iltana meillä oli pentukarkelot ja rokotus. 8-viikkoinen göötti Mini ja 10-viikkoinen snautseri Turo kävivät meillä sosiaalistumassa. Ihania pentuja molemmat. Minin kanssa tullaan tapaamaan jatkossa useastikin. Snautseri Turo on aito argentiinalainen ja nähdään tulevaisuudessa mitä todennäköisemmin palveluskoirakokeissa!!

Hinni sai siis kaikki loput rokotuksensa eilen. Eläinlääkäri katsoi, että on niin iso tyttö, että kaikki voidaan antaa samalla kertaa ja vakuudeksi asiasta Hinni sai oman passin. Hinni 14 viikkoa, 11 kiloa ja 41 cm.

15.3.2010

Maanantai-ilta. Viikonloppu takana. Hinni kävi ekoissa rakennusetsintätreeneissään. Olipas se reipas tyttö . Hinni liikkui tosi mallikkaasti painotalon tiloissa, kiiltäväksi käsitellyllä betonilattialla, sihahtelevien ja suhahtavien koneiden väleissä. Varsinaiset painokoneet eivät toimineet, mutta letkujen paineet pitivät koko ajan ääntä. Joillain koirista oli todellisia vaikeuksia lattian liukkauden vuoksi, mutta pikku Hinnukainen vain juoksenteli innoissaan myös hämärissä nurkissa.

Tänään kävimme lenkillä isossa metsässä. Nyt kun metsä on Hinnille jo tuttu tiettyjen polkujen osalta, alkaa Hinni ottaa etäisyyttä yllättävänkin paljon. Vaikka mukanamme on yleensä aina ollut vähintään oma Eko-rottis, uskaltaa Hinni mennä ihan omia polkujaan pois yli normaalin liikkumisalueen. Mielestäni 3 kk pentu ei yleensä mene yli 50 metrin päähän laumastaan. Hinni tulee kyllä luokse kutsumalla tai pillillä, mutta pikkuisen saa olla valppaana teitä lähestyttäessä. Oma lähimetsämme on Hinnille jo ihan tuttu. Siellä Hinni on kuin omalla pihalla ja osaisi jo mennä yksin aamulenkille ja tulla kotiinkin. Ei Hinni sinnekään yksin saa mennä.  Mutta naapuriin Hinni kipaisee useammankin kerran illassa. Lumivuorten yli kulkee koirapolku jota Hinni pitää yllä juoksemalla lujaa edestakaisin.

12.3.2010

Perjantai, lomapäivä ja kaunis keväinen päivä olikin. Puuhaa koko päivän. Tänään oltiin paljon ulkona ja sain vähän valokuviakin otettua. Lumivuoret komistavat pihaamme edelleen ja siellä koirat viihtyvät.

Koiraileva ystäväni oli vieraisilla 8-vuotiaan Santeri-pojan kanssa. Siinä oli Hinnille ohjelmaa; painia, jalkapalloa ja näyttelyharjoitukset... Santeri on koiraperheen kasvatti, lapsi ja koira -kehissä kokemusta hakenut nuorimies. "Katso nyt, kun antaa taluttimen suuhun ja pitää makupalaa näin ilmassa, niin se kulkee ihan nätisti", sanoi Santeri ja näytti meille. Juu, Santeri voi mennä Hinnin kanssa vapun match show -kehään .

Niin, nuo Hinnin korvat näyttävät nyt aika hyviltä - vasemmassa korvanlehdessä on kahden pikkukolikon verran punnusta. Vanha konsti käytössä. Täällä meilläpäin eivät noutajaihmiset oikein uskoneet, että labbiksella voisi korvat nousta rusetille... ei ne nousekaan, kun hoidamme asian näin.

10.3.2010

Keskiviikko. Jummi-Jammin sivuilla olemme keskustelleet sisarusten kanssa. On niin samanlaista menoa joka huushollissa. Vauhdikasta elämää, juu. Meillä on Hinni nyt erikoistunut pihahommiin... nyt pitää mennä... huh huh, se oli Hinni joka toi katuharjan ryminällä sisään takaovesta. Kolahommista ei tullut yhteistyönä mitään, koska neito halusi olla itse kolan kyydissä ja kun siihen otti lunta oli kola todella liukas ja Hinni kyljellään toistuvasti. Homma meni kertakaikkiaan niin vaarallisen oloiseksi, että luovutin.

Hinnin vasen korva on just samanlainen kuin nalle luppakorvalla... meni rusetille, enkä ole onnistunut teippaamaan sitä. Rottiksillahan teippaaminen on tavallista - tiedä onko noutajilla koskaan teippailtu korvia - ajattelin yrittää.

7.3.2010

Palasimme väsyneinä luonnetestituomarikurssilta. Kurssilaiset olivat kivoja ja motivoituneita ihmisiä, ei moittimista, mutta kyllä se reissussa olo on aina rankkaa.

Hinnin ihailijakaarti kasvoi aika monella henkilöllä ja yhdellä aussilla . Kylläpä oli Hinnillä voimia puuhata lähes vuoden vanhan aussi Vietin kanssa. Se ei nimittäin ollut Hinni, jonka pinna kiristyi väsymyksestä. Tytöillä riitti puuhaa keskenään sisällä ja ulkona. Toki välillä oli pakko laittaa missukat jäähylle eri tiloihin, jotta ei riehuminen ihan mahdottomaksi olisi mennyt.

Eko pojan hoitaja epäili, että Ekolla olisi kenties ollut jonkinlaista stressiä hoitoon tullessaan. Oli poika maannut onnellisena selinmakuulla koko perjantaipäivän ja vasta lauantaina puolilta päivin oli kunnolla venytellyt ja ilmoittanut siirtyvänsa aktiiviseen elämään - joo, voi olla että elämä Hinnin kanssa on kaverille kovaa ja kuluttavaa...

Kiva, että olette löytäneet vieraskirjan. Luen sitä ja kommentoin tarvittaessa .

Pakko lisätä tähän vielä Kuopioon lähtöaamun tapahtuma: Kun lähdetään kylille, niin pitää tietysti pukeutua. Hinnikin otti sukkahousut ja yritti pukea ne jalkoihinsa. No, eihän pikkukoira osannut tietenkään pukea sukkahousuja neljään pikkujalkaan. Tomerasti pyörähdellen Hinni päätti , että ei laiteta sukkahousuja. Se oli niin hupaisa pikkuneidin tuiskahdus, että kyse olisi voinut olla pienestä ihmislapsesta, joka hermostuu osaamattomuuttaan.

4.3.2010

Nyt on vieraskirja avattu sivuilla vierailijoiden käytettäväksi .

Meillä voidaan hyvin. Hinnin kasvattajan kanssa keskustelin, kun Hinni ei halua syödä muuta kuin kuivaa kuivamuonaa. Loppupäätöksenä se, että syököön sitten kuivaa muonaa ja hörpätköön vettä päälle. Piimää Hinni ei juo. No, kyllähän minä yritän muutakin tarjoilla "hänen suloiselle kauneudelleen", mutta neito itse päättää syökö vai ei. Tarjoilu päättyy kuitenkin ajallaan.

Lumisten vuorten valloitusretket jatkuvat edelleen. Pola-snautserikin kävi bilettämässä eilen illalla ja kyllä oli hauskaa, mitä nyt väsymyksen iskettyä rupesi kaveri kiukuttelemaan ja se vähän harmitti Hinniä. Hinnihän ei väsynyt...sammui vain kertaslaagista pöydän alle .

Viikonlopuksi Hinni lähtee Kuopioon luonnetestituomarikurssille - juuu, mallikoiraksi varmaan! Mallikoiraksi ihanasta koiranpennusta!!!

1.3.2010

Voi ei... tänään meille oli varmasti iskenyt vähintään trombi tai pyörremyrsky ja sitten tsunami... Ruokatunnilla kaikki oli kunnossa, mutta kun tulin puoli viisi kotiin oli pyörremyrsky iskenyt; keittiön matto oli eteisessä, eteisen matto olohuoneessa ja olohuoneen irtonaiset tyynyt mikä missäin... Pesuhuoneen iso vesikuppi oli kynnyksellä tulossa eteiseen - tyhjänä. Pesuhuoneen matto oli litimärkä. Kun vielä myöhemmin illalla alkoi pikkuhuoneesta (Ekon päivähuone) kuulua loiske, tiesin tsunamin iskeneen.  Ettäs isossa keraamisessa kupissa onkin paljon vettä. Pieni noutaja mahtuu siihen melkein uimaan - kolme tassua oli kupissa ja se neljäs potki vauhtia. Kuppi tyhjeni todella nopeasti noutajan polskiessa siinä räpyläjaloillaan. Ja sitten meillä taas siivottiin. Puhdas ja siisti koti on niin kiva juttu!!