Heinäkuu 2011

28.7.2011

Hinni aloitti juoksunsa nyt, vähän etuajassa, kuten olin ennakoinutkin.

Tottistreeneistä sen verran, että tottis ei nyt oikein suju. Seuraaminen hajoaa... pitää varmaan ottaa kontaktikuuri vain uusiksi.

No sitten, jälkimetsässä sattuu ja tapahtuu. Nolompi homma, mutta nyt Hinni karkasi autolta metsään, kun olin valmistautumassa jäljen ajoon ja käskin koiran pissalle. Sinne paineli metsään juu. Otti jo tieltä minun jälkeni; olin itse tehnyt jäljen. Sinne paineli eikä kuunnellut käskyä, huutoa eikä pillitystä. Vasta ensimmäisen kepin kohdalta tuli pois ja toi sen kepinkin käteen asti. Nyt saa sitten olla aina varuillaan myös jälkimetsään mentäessä, ettei neito karkaa. Hirveetä intoilua. Ajoin minä sen jäljen alusta loppuun ja kaikki kepit nousi ylös hienosti, samoin kulmat meni loistavasti. Kun tuon innon nyt vain osaisin kanavoida oikein...

Tiistain vepe-treeni meni hyvin. Nyt oli poijut paikoillaan ja tehtiin esineen vientiharjoitus ja veneen nouto. Ihan ekaksi otettiin veneestä hyppy luoksetulona rantaan. Poijut Hinni huomioi, mutta "jätä" käskyä käyttäen ui ohi hienosti.

Vepe treenit pidetään tosi kauniilla rannalla Marjalassa.

25.7.2011

Maanantai päivä. Loma jatkuu ja kävin tänään Juuan kivikeskuksessa ja Ahvenisen Punaisella talolla, eli turistipuoli lomasta on nyt suoritettu.

Viikonloppuna oli Hinnillä ja minulla kolmen päivän hyppysessio. Oli Hinnillä(kin) takareidet maitohapoilla...

Hypyt aloitetaan avustajan kanssa ja ensin matalalta. Hinnin kanssa käytiin pystyesteessä noin 90 cm korkeudella. Vasta nyt, kun näki monen koiran suoritukset, ymmärsi ponnistuspaikan tärkeyden, hyppykaaren korkeimman kohdan merkityksen ja harjoittelun ehdottomasti avustajan kanssa.

 
Aloituskorkeus on matala...

Vasta, kun tekniikka on kunnossa, otetaan nouto mukaan. Kurssilla Hinni teki ihan ekat A-este -treeninsä ja nyt se jo osaa sen... ei olis uskonut, kun perjantaina aloitettiin. 


Alussa avustajat ovat lähellä tukena... 


...sitten avustaja tarvitaan vastaanottopuolelle varmistamaan oikea alastulo...


...ja lopulta, kun tekniikka varmistuu, avustajat voivat olla kauempana...

21.7.2011

Hinni järvipelastajien kanssa treenaamassa. Otettiin sekä kelluva että saaressa oleva maalihenkilö. Molemmat löytyivät. Näin harvakseltaan tehdyt treenit vain ei riitä työskentelyn oppimiseen. myös oleskelua aluksilla pitäisi olla enemmän, jotta koira tottuisi paremmin erilaisiin sääolosuhteisiin. Hinniä ei vauhti huimaa, mutta selvästi se ei pidä aluksen rynkytyksestä ristiaallokossa. Siihenkin pitäisi tottua, sillä todelliset etsinnät ovat aina pahimmassa kelissä.

20.7.2011

Vesihäntä on poissa. Jo eilen häntä nousi normaalisti eikä kipulääkettäkään tarvittu.

Koko eilinen päivä meni vanhan A-esteen kunnostuksessa ensi viikonlopun "hyppykoulua" varten. Aamulla kävin rautakaupasta nauloja, puutavaraliikkeestä lautaa ja kumiliikkeessä maton pintaan liukuesteeksi. Menimme Hinnin kanssa yhdessä raunioradalle hommiin. Monta tuntia meni vasaroidessa telinettä kuntoon ja Hinni sai treenailla yksikseen. Välillä käytin Hinnin uimassa vieressä olevassa Höytiäisen kanavassa. Matkalla uimaan Hinni esitti taitojaan putkien läpi kulkien ja kanaportaita kiiveten. Välillä se keikkui kaltevilla betonielementtipinnoilla niin, että minua pelotti, mutta en silloinkaan puuttunut asiaan, vaan annoin tyttösen kiipeillä ja tutustua rataan ihan omatoimisesti. Radalla Hinni liikkui erittäin maltillisesti ja tarkkaan liikkeitään harkiten. Onneksi niin. Aivan radan lähellä on hirviammunta rata ja 300 metrin ampumarata. Radalta kuului sellainen pauke, että luulen siellä harjoitelleen kokonaisen hirviseurueen. Pauketta kuului radalta niin paljon ja pitkään, ettei Hinnikään jaksanut reakoida asiaan mitenkään; puuhaili omiaan ja makoili välillä varjoisissa paikoissa.

Illalla kävimme vepe-treeneissä. Hinni pelasti minut hukkumasta . Kun olin veden varassa ja Hinni rannassa, näin sen olemuksesta, että nyt on koira oikeasti huolestunut tilanteesta. Eipä tarvinnut koiraa kutsua. Kun avustaja päästi Hinnin irti, loikkasi se veteen, ui luokseni, otti hienosti kiinni köyden pätkästä, joka oli kädessäni, kääntyi kohti rantaa ja hinasi minut mukanaan vesirajaan saakka. Hinni on reipas vesipelastaja.

18.7.2011

Hinnin ensimmäinen todellinen kipukokemus. Heräsin aamulla ennen viittä Hinnin levottomaan läähätykseen ovella. Luulin sillä olevan maha sekaisin ja päästin sen ulos. Hinni seisoi pihalla paikoillaan ja läähätti. Se oli aivan pois tolaltaan ja hain sen sisään hihnan kanssa, kun ei se suostunut liikkumaan muuten. Hinnillä on vesihäntä. Häntä oli tosi kipeä, aristi voimakkaasti, kun yritin koskea. Annoin ketoprofeenia kipulääkkeeksi ja puolen tunnin päästä alkoi hengitys tasaantua. Kipu hellitti ja Hinni kävi nukkumaan. Nyt päivällä häntä roikkuu edelleen mutta mieli on jo virkistynyt.

Eläinlääkärimme kertoi, että vesihäntä tulee joillekin koirille, sitä ei tarvitse varoa mitenkään ja koiraa saa siis uittaa. Tarvittaessa annetaan kipulääkettä akuutissa vaiheessa max. kolme päivää ja sillä se menee ohi.

17.7.2011

Osallistuimme Hinnin kanssa Jummi-Jammien kesäleiriviikonloppuun. Olipa hieno koulutusviikonloppu, hyvät kouluttajat ja hieno ympäristö leirille Jyväskylän seudulla, Surkeenjärvellä. Niin, ja hyvää seuraa, mukavia, reippaita ihmisiä; oli helppo viihtyä.

Leiriltä oppina meille oli esim. se, että Hinnille pitää elämää tehdä ehdottomammaksi; sitä mustavalkoisuutta ja vaatimista lisää. Eipä tullut uutisena, mutta kun... niin, kai siltä jo voi alkaa vaatiakin asioita... Mutta siis, tuli kyllä todistettua myös mallioppimisen taika. Hinni ei ollut koskaan ennen suorittanut eteen lähettämistä (linjaan lähettäminen) maalta veteen, siis ensin pitää edetä maalla ja jatkaa siitä suoraan eteenpäin uimalla. Noo, siis Hinnihän seurasi muiden tekemisiä tarkkana ja tiesi hyvin, että dameja ne toiset sieltä haki, kyllä Hinnikin... Ja niinhän Hinni juoksi lujaa ensin rantaan ja hetkeäkään epäröimättä hyppäsi veteen ja ui suoraan kauas, vähän liiankin kauas ensin, mutta korjasi nenäänsä käyttäen damin luo ja toi sen minulle rannalle. Oli se taas niin viisas ja reipas. No, täytyy myöntää, että lauantaiaamuna Hinni oli niin täpinöissään suoritukseen mennessään, että pääsi suorittamaan vasta kolmannella yrittämällä; palautettiin rauhoittumaan takariviin... Siis tässä on iso ero pk-puolen ja noutajien tekemisen kanssa. Noutajia ei nostateta suorituksiin, silloin pitää olla rauhallinen, ei saa piipata, ei hyppiä, ja silti, kun suorituslupa annetaan, lähtee koira töihin kuin raketti.

Oli muuten heinäkuun linkki etusivulta hävinnyt pois. Laitoin uudelleen.

10.7.2011

Loma jatkuu ja nyt on ollut lämmintä meilläpäin. Hinnin kanssa on treenattu pienissä erissä tottista. Koirakavereiden kanssa on Hinni saanut myös hengailla. Vähän lomameininki silläkin. Treeneissä käydään kuitenkin normaalisti, on se kuitenkin tämä suomalainen kesä niin lyhyt.

6.7.2011

Heinäkuu on jo hyvällä mallilla enkä ole vielä ehtinyt kirjoittamaan mitään. No, se taas johtuu lomasta tietysti, kesälomalla on niin kiire. Hinnin kanssa olemme nyt treenanneet juhannuksesta lähtien hakua ja vepeä ja tottista. Parit hyvät hakutreenit on saatu sen surkean hiekkakuoppatreenin jälkeen tehtyä ja Hinnin haukkuilmaisu vahvistuu mukavasti. Etsinnässä ei tosiaankaan ole moittimista, tosin toivoisin siihen ehkä hieman lisää kurinalaisuutta. Hinni kyllä yrittää, motivaatio on kohdallaan, mutta aina pistot eivät etene tasan haluamallani tavalla; maaston muodot ohjaavat vielä Hinniä aika voimakkaasti ja korjauspistoja on jouduttu tekemään. No, sehän on samalla tyhjien pistojen harjoittelua.

Tiistain vepe-treeneissä tehtiin useita köyden vientejä veneelle. Nyt Hinni ymmärsi köyden viennin idean niin hyvin, että yritti nousta ylös veneen reunaa antaakseen köyden veneessä olevalle henkilölle. Reipas tyttö!

Uiminen ja lähestyvä juoksuaika on irrottanut Hinnin pohjavillan (ruskean). Olen joutunut harjaamaan Hinniä hevosille tarkoitetulla kumisualla. Hirmuinen pölinä vain käy... saattaa juoksukin tulla etuajassa, pitäisi alkaa vasta elokuussa, mutta ei mene niin pitkälle, mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa.